Kohtaamisia tienpäällä
Tämä mies oli hätävilkut päällä bussipysäkillä Joensuusta etelään. Toki pysähdyin kysymään oliko hänellä jokin hätä / ongelmia pyörän kanssa. Ei ollut. Oli pysähtynyt laittamaan sadevaatetta päälle. Koreasta tulossa ja Nordkappiin menossa. Kertoi ajaneensa Siperian läpi, olleensa Moskovassa toissapäivänä ja aamulla tulleensa Suomeen. Otettiin parit valokuvat ja toivottelin turvallisia kilometrejä.Astetta kovempi motoristi |
Ajopäivä
28.6. olin valmis ensimmäiseen oikeaan motoristitapahtumaan. Kyseessä olivat toiset perinteiset Suur-Liperin ajot. Olin jo edellisenä päivänä ajanut veljen luo Joensuuhun, jotta aamulla pääsisin lähtöpaikalle Outokumpuun hyvissä ajoin.
Lähtöä odotellessa |
Reitti oli himpun reilut 300km ja mukavasti se päivä siinä vierähti. Pieni virkistäytymis- ja tankkaustauko oli aina sadan kilometrin välein. Penkin kehno tuntuma kiusasi koko matkan. Vaikka pystyinkin nojaamaan rinkkaan, olivat pakarat tulessa viimeistään sen neljänkymmenen kilometrin kohdalla ja satulassa piti sitten istua puolella perseellä ja välillä vaihta kankkua. Ei kiva. Myös letkassa ajo alkoi puuduttamaan, koska piti koko ajan olla tarkkana missä edellä ja sivulla ajavat ovat ja sovitella omaa vauhtia. Huomasin, että mukavinta on ajella ihan itsekseen tai pienellä porukalla, taitaa se 5-6 olla se paras määrä omasta mielestäni.
Reilu 300km takana. Paikat puuduksissa, mutta mikäs se on hienosti järjestyssä ajossa olla mukana. |
Ajon jälkeen oli tarjolla lihasoppaa, arvontaa ja illemmalla vielä rokkiakin. Liekö vanhuus vaivannut, mutta iltaan asti en jaksanut odotella vaan ajelin sadepilviä väistellen takaisin Mikkeliin. Kotimatkalla törmäsin ärsyttävän ongelmaan. Pankkikorttini lakkasi toimimasta. Onneksi sain tankattua luoton puolella, mutta säikäyttihän se toki vähän. Ilmeisesti kortissa on joku turvamekanismi, joka sallii tietyn määrän tankkauksia per päivä.
Siinäpä ensimmäinen kunnon päiväreissu |
Tässä vielä video ohiajosta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti